Mifu on outoa tavaraa. Se on ihan raejuustoa, mutta pysyy todellakin napakkana, kumisena rakeena myös kuumennettuna. Minusta tavallinen raejuusto on tosi hyvää, ja se sopii tosi hyvin moniin ruokiin, ihan hyvin laatikoihinkin. En osaa kuvitella missä ruuassa se oikeasti korvaisi lihan, jossa ei voisi käyttää vaikka jotain halpis-halloumilla. En siis ihastunut, tuskin tulee ostettua toiste.
Nyhtökaura on ihan ok, vaikka totuttelua se vaatii ja on äkistäin hieman puistattavaa. Hieman liian pehmeää ehkä, tai jotenkin olettaisin ulkonäön perusteella sen olevan vaikka jotenkin kuituisempaa. Maku on kelvollinen. Kokeilin paketin ohjeen mukaan sellaisessa thai-henkisessä nuudeliwokissa. Lime, chili ja makeus sopivat siihen hyvin, mutta korianteri-kalakastike yhdistelmä ei oikein, eli tunkkaisissa ja liika suola n huono idea. Sweetchili-kastikkeen lisääminen pelasti annoksen. Ja öljyä tai voita sekaan, koska tuo on jotenkin tosi rasvatonta tosirasvainen tottuneelle!
Toisen kerran kokeilin pitaleipien täytteenä, oli onnistuneempi. Tuoreet kasvikset (kurkku, paprika, joku salaatti) sopivat hyvin, samoin tacosalsa, kermaviili ja juusto. Tännekin siis raikkautta, kosteutta ja rasvaa. Ensi kerralla aion tehdä nyhtökaurasta "poronkäristystä" löysän perunamuusin, suolakurkkujen ja puolukan kanssa. Nesteeksi varmaan kelpaa ihan vesi (ehkä loraus olutta), sekaan reilussa voissa käristettyä sipulia, pippuria.
Nyhtökaura on tosi riittoisaa, eli se kevyt paketti todellakin ja ihan ehdottomasti vastaa 400g sika-nautajauhelihaa. Jotenkin se rasvattomuus ja kuivuus tekee sen paljosta syömisestä ihan mahdotonta.
Härkis on ollut vähän kehnompi. Takana on nyt kaksi yritystä. Härkis on nyhtökauran tyyppistä, mutta vielä pehmeämpää; tuntumassa on todella totuttelua. Se on myös ihan tajuttoman suolaista! Eka yritys oli wok-tyyppinen, mutta jäi valitettavasti syömättä suolaisuuden takia. Toinen oli spagettikastikkeena, ihan jonkun perus-dolmion seassa. Suolaisuus levisi isoon tomaattikastikkeeseen aika hyvin, mutta tuolle pitäisi kyllä keksiä jotain, että siitä saisi rasvaisempaa. Tomaattikastike on niin hapanta noin vaan. Ehkä kermaloraus auttaisi? Tuo vaati myös ketsuppia. Että joo. Parempia nopeita spagettikastikkeita olen tehnyt ihan vaan nakkaamalla dolmion sekaan purkillisen kidneypapuja tai ruskeita papuja. Mutta onpahan kokeiltu. Ja tämä on nyhtökauran tapaan tosi riittoisaa, siis luultavasti vaikka tästä tykkäisikin.
Kuiva-ainehyllyltä löytyi myös vanhempi tuote, hienoissa mustissa pahveissa, nimittäin
härkäpapurouhe. Tätä on oikeasti aika hauska rouskia ensihätään ihan sellaisenaan, kun miettii nälkäisenä kotona mitä tekisi. Rouhetta on ropsautettu myös pussinuudelikeittoon (hajoaa vähän jauheeksi, mutta ei se niin haittaa), ja hurautin siitä tehosekoittimella jauhoa pinaattilettutaikinaan (tuli herkkua!). Mies tekee toisinaan itselleen mysliä ja sisällyttää rouhetta siihenkin. Tästä ilmeisesti voisi myös turvottaa taikinaa vegepihveihin. En ole kokeillut, mutta on helppo uskoa, että toimisi.
Lihaton lokakuu on ihan nurkan takana.
